Reissufiiliksiä sushin kera

Viikonloppu menikin tällä kertaa meidän perheessä oikein tosi nopeasti ja taas ollaan uudessa viikon alussa. Reissasimme sukuloimaan tosiaan Turkuun nyt viikonloppuna ja varsinkin siitä syystä, että anoppi oli luvannut tarjota herkkuja, sushia ja donitseja! :) Ja luonnollisesti myös tyttäremme sai taas nähdä molempia mummejaan ja serkkutyttöjä. :)

Anopilla on tapana sekä meidän että puolison veljen perheelle tarjota aina silloin tällöin hyvää ruokaa (=tarkoittaen pizzaa / kebabia / kiinalaista / sushia..), välillä meidän porukalle, välillä toisen poikansa perheelle tai välillä ihan kaikille samaan aikaan tässä meidän pienoisessa sukuryhmässämme. :) Anoppi osaa kyllä myös hyvin kokata, varsinkin osaa laittaa erinomaista lihaa. :) Anoppi oli puolitoista vuotta sitten meidän (=puolison ja minun) mukana Tokion reissulla ja siellä luonnollisesti söimme todella paljon sushia. Reissun myötä meille kaikille on jäänyt himo sushiin, miten voikaan olla niin hyvää syötävää? Tokiossa oli sushit aika paljon isomman kokoisia kuin täällä Suomessa, mutta kaikkialla ne kuitenkin on mitä makoisinta ruokaa ja ennen kaikkea melko terveellistäkin! :) Olen kuitenkin sitä mieltä, että oman äidin ruoka on parasta, vaikka anopin ruuista tykkään myös tosi paljon, mutta oman äidin laittama on aina ehkä vähän tutumpaa ja siihen on ehtinyt vuosien varrella tottua. Olemme puolison kanssa yhtä mieltä siitä, että äitini tekemä pizza on aivan erinomaista, koska äitini laittaa siihen häpeilemättä ihan sairaan paljon juustoa, nami nam! :)

Olin lauantaiaamun vierailemassa äitini luona tyttären kanssa. Tällä välin puoliso ja anoppi olivat käymässä Turun keskustassa hakemassa ruokatarpeita. Minulla ja tyttärellä kuitenkin venyi aika vähän liiankin pitkäksi äitini luona, joten puoliso ja anoppi ehtivät aloittelemaan ennen minua. Tästä syystä en saanut annoksestani tarpeeksi hyvää kuvaa, kun muistin ottaa sen vasta sitten kun olin saanut syötyä, auts! Noh, mutta hyvää oli! :)

Turun kauppahallin Kado-ravintolan ja Wiklundin herkun antimia saimme maistella. :) Anoppi laittoi minulle lisäksi voimakasta sakea snapsilasiin. ;)

Olen myös itse tehnyt Makeja (=merileväriisirullia) aiemmin viime vuoden puolella. Kaapista ei tuolloin löytynyt ollenkaan kalaa, joten valmistin ne kasvispainotteisesti lisäämällä rulliin porkkanaa ja kurkkua. Soijakastikkeen kanssa olivat oikein makoisia! :)

Makeja omalla reseptillä. ;)

En voi siis kuin suositella tutustumaan sushien pariin ja makustelemaan! :) Varoitan - voi tulla himo! ;) Puikkojen kanssa voi olla aluksi hankalaa syödä, mutta harjoitus tekee mestarin! Täältä löytää hyvät suomenkieliset ohjeet puikoilla syömiseen. :)

Jälkkäriksi puoliso ja anoppi olivat käyneet Arnoldsilla!! :) Arnoldsin nettisivuille pääset tästä . Mikään ei kyllä voita Arnoldsin donitseja eikä asia muuttunut tälläkään kertaa. :) Muistan, kun opiskeluaikoina eräs opiskelutoveri oli töissä samaisessa paikassa ja kertoi, että heillä jää yleensä niin paljon päivän mittaan yli donitseja, että tekee pahaa heittää niitä pois roskiin. Hän toi kerran minulle kasan näitä ylijääneitä donitseja ja niitä sitten mutustelin niin kauan kuin olivat vielä syötäviä. :)

Arnoldsin donitseja - puolikkaita ovat siksi, koska puoliso ehti anopin kanssa syömään ennen kuvanottoa näistä puolet. Valkosuklaa-, mansikka-, appelsiini-, kinuski- & suklaadonitsi. :)

Anopin luona asustavaan pantteriin tyttäremme pääsi tällä kertaa käsiksi ja siitä tulikin rakas hänelle! :) Ystikset - sekä pantteri ja tytär! <3

Pantteri & tytär <3

Näihin tunnelmiin jätän kirjoittelun tänään. :) Nyt pikkuisen mentyä nukkumaan saan vähän taas omaa aikaa sekä aikaa puolison kanssa, mikä siis tarkoittaa suihkua, lukemista ja telkun töllöttelyä. :) Ihanaa aloittaa taas uusi viikko vähän virkistyneenä! :)