Synnytykseni oli suhteellisen helppo eikä minulle jäänyt siitä pahempia traumoja. Se oli myös aika lyhyt ajaltaan näin ensisynnyttäjälle. Minua myös kehuttiin, että ponnistusvoimani olivat hyvät ( ihme ja kumma, luulin lantionpohjalihasten olleen paljon huonommassa kunnossa). :) Minua kylläkin tikattiin aika paljon, joten istuminen seuraavalla viikolla oli erittäin vaikeaa, mutta kaikesta sitä selviytyy ja nyt tuntuu jo ihan siltä, että ei olisi ollut synnyttämässä ollenkaan! :D Tulos kuitenkin oli mitä ihanin.. Muistan vielä tyttären kimittävän äänen sairaalassa, kun puoliso häntä pääsi pesemään, sitä ei hevillä unohda! :)
Mutta siis tähän pisteeseen on tultu ja tytär osaa jo vaikka mitä temppuja! :) Nyt jo kuukauden aikana on oppinut istumaan tuetta ja menemään istumaan itse. Lisäksi uusin juttu on kaikkiin tasoihin nouseminen ja esim. keittiön kaapistojen kahvat ovat näitä huimia "telineitä" joissa hengaillaan ja roikutaan. :D Tytär on niin innostunut tuosta kävelystä, että hän haluaisi koko ajan olla menossa kävellen tai juosten - on enää ajan kysymys, koska lähtee kävelemään ilman tukea! :)
Lauantaina juhlitaan sitten tämän hurjan synttärisankari linssilude-tytön kanssa hurjia minni hiiri-synttäreitä! ;)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa jos jätät kommentin vierailustasi!