Viikonlopun alkajaiset

Viikko on taas vierähtänyt tosi nopeasti ja ilmatkin ovat jo kylmenneet täällä meilläpäin, ainakin aamuisin on jo syksytakkikeli. Viime viikolla äitini oli käymässä, josta jo aiemmin kerroinkin ja sitten anoppi viikonlopun. Veljeni ja hänen kihlattunsa piti tulla nyt tämän viikon viikonlopulla käymään, mutta siirsimme kyläilyä heidän toiveestaan ensi viikon viikonlopulle, koska ne "nuoret" reissasivat Tukholmassa tällä viikolla ja reissu vei sitten tietenkin veronsa. :) Kieltämättä en itsekään ehkä lähtisi yli 200 km:n päähän tuollaisen reissun jälkeen ja vielä lapsiperheeseen, jossa on lisää menoa ja vilskettä aivan varmasti, mutta ensi viikonloppuna sitten näemme! :)

Anopin kanssa oli myös kivaa täällä meillä. :) Kävimme lauantaina viikko sitten torimarkkinoilla, josta löysimme vaikka mitä herkkuja. :D Torit ja markkinat ovat aina ihania, ihan kuin menisi käymään täpötäydessä kauppahallissa, josta saa laatutavaraa ainakin lihojen ja vihannesten osalta. Anoppi sitten omasta halustaan osti meille erilaisia lihoja ruokaan ja leivänpäälle ja aamu- ja iltapalatarvikkeita croisanttien kera, nami nam! :) Viikonloppu menikin sitten vähän niinkuin herkutellessa. ;) Ja maistuihan meille myös ja anopille varsinkin se itsetekemäni herkullinen omenapiirakka! :)

Omppupiirakkaa jälkkärinä. :)

Sain anopilta näin upeat ruusut. :)

Kävin myös moikkaamassa hyvää ystävääni naapurikaupungissa tällä viikolla, kun heillä on sellainen 1-kuukautinen poikavauva. <3 Hän oli kyllä niin hymypoika että ihan suoraan vei minun ja tyttären sydämen. :) Tytär ihmetteli tuota tuhisevaa möykkyä kantokopassaan ja halusi vähän moikatakin, mutta vauveli ei ihan tainnut olla samaa mieltä. Kyllä hän vaan oli niiiiiin PIENI ja SULOINEN!! :) Toivottavasti näemme taas pian uudelleen!! :)

Niin se meidänkin tytär sitten kävelee ja me vanhemmat emme sitten millään tahdo pysyä perässä. :D Hassuinta tosiaan on, että tässä kahdessa viikossa on tullut niin paljon kehitystä kerralla. Alkuun askeleet olivat horjuvia, mutta nyt tytär kävelee jo olkkarista makkariin hakemaan minun yöpöydän laatikosta kaikkia tavaroita mukaansa. ;) Niin totta tosiaan, hassu tyttö, tavarat vaihtaa päivittäin paikkaansa, ja tämä äiskä ei kyllä tahdo aina löytää tavaroita, koska tytär on "jostain" syystä piilottanut ne. Se on kyllä ihan ehdoton juttu nyt tyttärelle, kun kävellään, niin koko ajan pitää jotain kantaa mukanaan.. (ja useimmiten se on juuri minun yöpöydänlaatikon sisällöt keskellä olkkaria)! :D :D Toinen juttu, mikä on tullut kuvaan kävelyn lisäksi, on se, että tytär haluaa ihan vimmatusti syödä aivan itse. "Minä itse" kuuluisi vain jos osaisi puhua selkeästi. Ruokailusta on tullut hieman stressaavaa kyllä, kun kaikki ruuat on pitkin pöytiä ja lattioita, kun muuten tytär ei suostu syömään ellei saa itse sitä lusikkaa käteen ja huitoa sillä joka paikkaan. Puuh, syötän häntä sitten samalla toisella lusikalla ja sitten menee jotenkuten suuhun asti ja mahaankin. Sottasta kyllä on.. mutta ei tämä vaihe varmaan kauaa kestä.

Olemme myös tyttären kanssa viikolla paljon ulkoiltu aamupäivisin ja olen saanut otettua muutamia ihania kuvia ja videoitakin. Seuraavaksi niistä muutamia..

Olemme tyttären kanssa olleet paljon tuolla meidän naapurissa olevassa metsässä, jossa on ne upeat näköalat ja maisemat. Näissä kuvissa olemme ihan lentokentän vieressä ihastelemassa monia liitokoneita, jotka liitelivät ihan päämme päällä. :)

Tässä on nyt tyttärellä koekäytössä ensimmäistä kertaa meidän ihka uusi Racoonin välikausitakki. Tuohon kokonaisuuteen kuuluu vielä samaa sarjaa olevat housut, mutta ne olivat vielä ehkä hieman liikaa, vaikka aika viileetä olikin. Tykkää niin paljon tuosta takista ja niistä housuista! :)

"Äitä, lähdetääks me jo sinne puistoon? Mä olisin jo menossa.." ;)

Puhtain taidonnäyte. :)

Vihdoin olivat myös tulleet ne Tinttu-kutsuilla tilaamani syksy-ja talvihattu. :) Kerroin kutsuista aiemmin täällä. Kävin hakemassa äitikaverini luota tuotteet samalla kun hain anopin liittymästä. Olivat kyllä ihanat hatut, ei malttaisi odottaa sen tähden talvea, että niitä pääsisi käyttämään...

Talvella päästään sitten vähän pupuilemaan! ;)

Kukat eivät tässä kuvassa näy, mutta noissa päissä on punaiset kukkaset. :) Kivaa materiaalia. :)

Tässä samalla kun kirjoitan tätä niin syön itsetekemääni vispipuuroa, nami nam! :P Äitini oli tuonut aiemmalla kerralla mukanaan meille rasian ostamiaan puolukoita ja päätin nyt sitten ne käyttää, jotta tytärkin saa vispipuuroa syödäkseen tänään. :) Tein kuitenkin hajamielisyydessäni pienen mokan puuron valmistusvaiheessa. Halusin poistaa puolukat seoksesta, mutta jostain kumman syystä kaadoinkin juuri toisinpäin kattilan siivilään eli noluden huippuna siis kaikki liemi valui viemäriin ja minulla oli kasa kiehautuneita marjoja siivilässä. :D Voi minä!! Pahvi mikä pahvi! ;) Nopeasti sitten lisäsin uudet vedet marjojen joukkoon ja kiehautin sen uudelleen, mutta tottakai maku oli paljon lievempi ja väri paljon haaleampi kuin ensimmäisessä seoksessa.. noh, menee se näinkin! :)

Voin jakaa tässä ohjeen tähän makeaan herkkuun, vaikka vispipuuro onkin melko helppo väsätä ja moni osaakin sen tehdä ilman mitään ohjeita oman maun mukaan, mutta tässä nyt oma ohjeeni.

Puolukkainen vispipuuro

1 l vettä

n. 4 dl puolukoita

1 1/2  dl mannahiutaleita

1 1/2 dl sokeria

ripaus vanilliinisokeria

ripaus suolaa

Kaada vedet kattilaan ja kiehauta. Lisää sitten puolukat ja kiehauta n. 10 min. Lisää mannahiutaleet ripotellen koko ajan sekoittaen. Kiehauta miedolla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes seos on sakeaa. Ota kattila pois liedeltä ja lisää sokeri ja loput aineet. Kun seos on tarpeeksi jäähtynyt, vispaa sauvasekoittimella kuohkeaksi vaahdoksi.

Haaleaa puuroa, mutta maistui kuitenkin ihan hyvältä ja kuohkealta. :)

Huomenna menemme käymään tuolla kirkonkylällä isoilla markkinoilla. :) Paikkakuntamme taitaa täyttää vuosia ja sen tähden on järjestetty tällainen markkinajuhla koko päiväksi. Kaksi lavaa sieltä löytyy ja musiikkia sekä paljon erilaisia kojuja yms. :) Kivaa viikonloppu puuhaa siis luvassa! :)

Leppoisaa viikonloppua!! :)